Mikä lesbosuhteissa ihmetyttää


Heti alkuun on sanottava, että en niin välitä sanasta lesbo. Selvyyden vuoksi sitä on kuitenkin välillä käytettävä, kuten monia muitakin arkeani määrittäviä ilmaisuja; sosiaalinen äiti, homopari, sateenkaariperhe ja rekisteröity parisuhde (onneksi tämä viimeinen on jo historiaa).

Tämä on jatko-osa edelliselle Mikä heterosuhteissa ihmetyttää -blogitekstille, jossa ihmettelin joitain cis-heterosuhteissa toistuvia ilmiöitä ja käytäntöjä. Lupasin vastaavasti ihmetellä myös kahden naisen muodostamaa parisuhdetta ja tässä sitä nyt ollaan! Kun pysähdyin pohtimaan tätä aihetta, tajusin varsin nopeasti, että en pysty tähän yksin. En kykene tarkastelemaan naispareja mitenkään etäältä, koska olen itse naimisissa toisen naisen kanssa. Keräsin siis ulkopuolisilta muutamia kysymyksiä aiheeseen liittyen ja pyrin nyt vastaamaan niihin parhaani mukaan.

1. Miksi naispareissa toinen on usein maskuliinisempi ja toinen feminiinisempi?

Helsingin Sanomat uutisoi juuri syyskuun alussa suomalaiset tutkijoiden kehittämästä teoriasta, joka selittää miten jo sikiövaiheessa voi kehittyä femme- tai butch-lesbon ominaisuudet. Femme viittaa siis naisellisiin ja butch maskuliinisiin piirteisiin naisessa. Lyhykäisyydessään teorian keskeisin havainto on se, että jos tyttösikiö saa äidiltään yliannostuksen testosteronia, kehittyy hänessä herkemmin maskuliiniset piirteet, eli kiinnostus naisiin, suurempi riskinotto, suurempi seksikumppaneiden määrä ja hyvä avaruudellinen hahmotuskyky. Yliannostus estrogeenia taas tuottaa feminiinisiä piirteitä, eli kiinnostusta miehiin, empaattisuutta ja kielellisiä kykyjä. Butchit ovat jo nuorena kiinnostuneita vain toisista naisista, femmet taas voivat päätyä parisuhteeseen niin naisen kuin miehen kanssa. Kasvatus ja ympäristö ei niinikään vaikuta ihmisen seksuaaliseen suuntautumiseen, vaan teorian mukaan suuntautuminen saa alkunsa jo kohdussa aivojen kehityksen myötä. 

Teoria sai varsin ristiriitaisen vastaanoton ja se synnytti paljon keskustelua. Voiko moinen tutkimus olla tieteellisesti pätevä ja voiko stereotyyppistä butch- ja femme -jakoa edes käyttää? Lesbojen ryhmittely tutkimuksessa pohjautuu tiettyjen kyselytutkimusten antiin, joissa naisvastaajia on pyydetty määrittelemään itsensä, ja suurin osa on tunnistanut kuuluvansa jompaan kumpaan (butch tai femme) ryhmään. Huomionarvoista on tosin se, että yksikään kyselytutkimus ei tarjonnut seuraavaa vaihtoehtoa: en kuulu kumpaakaan! (Butch- ja femme- tutkimuskatsaus tulkitsee lähteitä omituisesti). Voiko tällöin edes päätellä, että kaikki lesbot ovat joko tai, jos muita vaihtoehtoja ei anneta?

Evoluutiobiologian tutkijatohtori Tuomas Aivelo kommentoi blogissaan jaottelua varsin osuvasti toteamalla, että "jos butch-femme -jaottelu on niin vahvasti biologiaan perustuva, niin miksi se on niin harvinainen?" (Lesbojen jaottelu, mikä tässä nyt meni pieleen) Tällä hän viittaa siihen, että koko ihmisen historian aikana butch-femme -ilmiö on oikeastaan näkynyt ja ollut esillä vain länsimaisessa kulttuurissa 1950-luvulla. Eli koska kyseessä on ennen kaikkea kulttuurisidonnainen identiteetti, niin butch ja femme eivät voi olla mitään lukkoon lyötyjä tyyppejä, vaan muuttuvia ja eläviä minuuksia.

Oma käsitykseni on, että moni bi- ja lesbonainen on vapaampi rikkomaan vallitsevia käsityksiä siitä, miltä naisen tulee näyttää ja mistä syystä. Naiseuden toisenlainen toistaminen ei tarkoita sitä, että toisen "nyt vaan täytyy olla se mies suhteessa", vaan päinvastoin; se on vapautumista siitä, että ei täydy olla mitään mitä ei halua olla.

2. Miten lesbot harrastaa seksiä?

Olen kuullut tämän kysymyksen montakin kertaa. Mielestäni kysymys paljastaa ennen kaikkea sen, että kysyjän oma käsitys seksistä lienee hyvin yhdyntäkeskeinen. Kysyjän mieltä askarruttaa se, että jos penistä ei ole, niin miten seksiä voi mitenkään harrastaa?

Ajattelen, että jos seksiin suhtautuu hyvin penetraatio- ja suorituskeskeisesti, niin jossain vaiheessa pariskunta on pulassa. Kantavan ajatuksen tulisikin olla, että jos yhdyntä ei onnistukaan tai se ei toisesta tunnu hyvältä, niin mitä sitten? Nauttia voi niin monilla muillakin tavoilla - vain mielikuvitus on rajana. Uskon lujasti, että leikkisästä ja monipuolisesta suhtautumisesta seksiin hyötyy ihan jokainen, seksuaaliseen suuntautumiseen katsomatta.

Lesbot harrastavat seksiä siinä miten muutkin. Silloin kun huvittaa ja sen mukaan, mikä tuntuu hyvältä.

3. Onko naisen kanssa helpompaa kuin miehen?

Tämä onkin vähän hankalampi kysymys - siitä on niin pitkä aika, kun olen viimeksi seurustellut miehen kanssa. Mutta siinä missä edellinen tekstini rakentui tekemiini havaintoihin miesten ja naisten eroista parisuhteessa, niin tässä yhteydessä mieleen tulee naisten samankaltaisuus ja miten se näkyy esimerkiksi naisparien suhteissa. Vanha vitsihän menee näin:

Mitä lesbo tuo toisille treffeille?
-Muuttokuorman

... ja vitsi pohjautuu juuri siihen havaintoon, että lesbosuhteita leimaa tietynlainen yhteensulautuminen. Tämä ei varmasti taaskaan koske kaikkia, mutta ainakin vaimoni ja minä olemme tunnistaneet tämän omassa suhteessamme. Käytämme siitä symbioosi-sanaa ja viittaamme sillä juuri siihen kokonaisvaltaiseen tarpeeseen tehdä ja kokea kaikki yhdessä. Ei missään nimessä aina hyvä juttu vaan päinvastoin, jokainen suhde tarvitsee erillisyyttä! Pappi Laura Mäntylä, joka toimii parikouluttajana parisuhdekeskus Katajassa, kommentoi tätä ilmiötä Kirkko ja kaupunki-lehden jutussa seuraavasti:

"Jotkin ongelmat ovat (hänen mukaansa) lesboille erityisen tuttuja, kuten esimerkiksi erillisyyden kokemus. Naispareille on tavallisempaa, että kaikki tehdään yhdessä ja ollaan kuin yksi. Erillisyys parisuhteessa on opittava erikseen."

Tätä olemme opetelleet ja tulemme varmasti jatkossakin opettelemaan. Vastaukseni kysymykseen on, että naisen kanssa on varmasti joissain asioissa helpompaa; on helppo ymmärtää toisen tunteita ja tarpeita. Toisaalta on monia käytännön asioita, joissa en ymmärrä vaimoni järjenjuoksua ollenkaan - ja hänellä sama juttu minun suhteeni. Muilla pareilla tuntuu yhteistyö ja logiikka toimivan välillä paljon saumattomammin kuin meillä; emme esimerkiksi ikinä pärjäisi Amazing Race-tyyppisessä kilpailussa! Eli jälleen kerran; sukupuoli tuo oman lisämausteensa, mutta persoonakohtaiset erot taitavat tässä(kin) asiassa olla se ratkaisevin tekijä parisuhteen "helppouden" suhteen.

Kommentoi alle jos sinulla heräsi vielä jotain kysymyksiä! Vastaan niihin parhaani mukaan. Kiitos kun luit! 

Lähetä kommentti

Designed by FlexyCreatives